Topologinen aliavaruus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Topologinen aliavaruus on topologinen avaruuden osajoukko varustettuna alkuperäisen avaruuden topologian indusoimalla topologialla. Aliavaruuden topologiaa sanotaan myös indusoiduksi topologiaksi eli relatiivitopologiaksi.

Määritelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkoon topologinen avaruus ja S jokin X:n osajoukko. Olkoon inkluusio, toisin sanoen sellainen kuvaus, että kaikilla . Tällöin :n indusoima topologia joukossa S on , toisin sanoen tässä topologiassa avoimia joukkoja ovat X:n avointen joukkojen ja S:n leikkaukset. Tätä inkluusion indusoimaa topologiaa sanotaan S:n relatiivitopologiaksi jonka S perii X:stä, ja joukkoa S tällä relatiivitopologialla varustettuna X:n aliavaruudeksi.[1]

Vaihtoehtoisesti osajoukon relatiivitopologia voidaan määritellä karkeimmaksi topologiaksi, jolla inkluusiokuvaus on jatkuva.

Yleisemmin voidaan olettaa, että on mikä tahansa kuvaus joukosta topologiseen avaruuteen . Tällöin S :n indusoitu topologia määritellään karkeimpana topologiana, jossa on jatkuva. Avoimia joukkoja tässä topologiassa ovat kaikki muotoa olevat joukot, joissa on :n avoin osajoukko. Tällöin, mikäli kuvaus on injektio, on homeomorfinen :ssä olevan kuvajoukkonsa kanssa, kun tämä joukko on varustettu indusoidulla topologialla. Tällaista kuvausta sanotaan topologiseksi upotukseksi.

:n aliavaruutta sanotaan avoimeksi aliavaruudeksi, jos injektio on avoin kuvaus, toisin sanoen jos jokaisen :n avoimen joukon kuva tässä kuvauksessa on :n avoin joukko. Vastaavasti sitä sanotaan suljetuksi aliavaruudeksi, jos on suljettu kuvaus.

Huomautuksia merkinnöistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkinnöissä ei joukon ja topologisen avaruuden välillä aina tehdä selvää eroa, mikä saattaa aiheuttaa sekaannusta, kun määritelmiin ensimmäisen kerran tutustutaan. NIinpä jos on :n osajoukko ja topologinen avaruus, saatetaan merkintöjä ja käyttää sekä joukoista ja käsitettyinä :n osajoukoiksi, että myös avaruuksista ja topologisina avaruuksina edellä kuvatulla tavalla. Niinpä jos esimerkiksi sanotaan, että " on :n avoin aliavaruus", tarkoitetaan itse asiassa, että on :n avoin aliavaruus, toisin sanoen

(i) , eli S on avoin joukko topologisessa avaruudessa , ja
(ii) on varustettu relatiivitopologialla.

Seuraavassa tarkoittaa reaalilukujen joukkoa tavanomaisella topologiallaan.

  • Luonnollisten lukujen joukon relatiivitopologia on diskreetti topologia.
  • Rationaalilukujen joukon relatiivitopologia ei ole diskreetti topologia; esimerkiksi pelkän nollan käsittävä joukko {0} ei ole avoin joukko :ssa. Jos a ja b ovat rationaalilukuja, avoin väli (a, b) ja :n leikkaus on myös rationaalilukujen topologiassa avoin ja [a, b] suljettu joukko, mutta jos a ja b ovat irrationaalilukuja, niiden rationaalilukujen joukko, jotka ovat a:n ja b:n välissä, on tässä topologiassa sekä avoin että suljettu joukko.
  • Suljettu väli [0,1] on :n aliavaruutena sekä avoin että suljettu, mutta :n osajoukkona se on vain suljettu.
  • :n aliavaruutena joukko [0, 1] ∪ [2, 3] muodostuu kahdesta avoimesta osajoukosta (jotka samalla ovat myös suljettuja), ja sen vuoksi se on epäyhtenäinen avaruus.
  • Käsitellään puoliavointa väliä S = [0, 1) :n aliavaruutena. Tällöin [0, 1/2) on avoin aliavaruudessa S, mutta ei avaruudessa . Samoin [½, 1) on suljettu S:ssä, mutta ei :ssä. Itsensä osajoukkona S on sekä avoin että suljettu, mutta ei :n osajoukkona.

Ominaisuuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Relatiivitopologialla on seuraava tyypillinen ominaisuus. Olkoon avaruuden aliavaruus ja olkoon inkluusiokuvaus. Silloin jokaiselle topologiselle avaruudelle kuvaus : on jatkuva, jos ja vain jos yhdistetty kuvaus on jatkuva.

Relatiivitopologian karakteristinen ominaisuus
Relatiivitopologian karakteristinen ominaisuus

Tämä ominaisuus on karakteristinen siinä mielessä, että sitä voitaisiin käyttää vaihtoehtoisena määritelmänä relatiivitopologialle :ssa.

Relatiivitopologialla on myös seuraavat ominaisuudet. Seuraavassa oletetaan, että on :n aliavaruus.

  • Jos on jatkuva, sen rajoittuma :ään on jatkuva.[2]
  • Jos on jatkuva, myös on jatkuva.
  • Suljettuja joukkoja avaruudessa ovat :n suljettujen joukkojen ja :n leikkaukset, ja vain ne.
  • Jos on :n aliavaruus, on myös :n aliavaruus ja sellaisena sillä on sama topologia. Toisin sanoen perii :stä saman topologian kuin :stäkin.
  • Olkoon avaruuden avoin aliavaruus (jolloin ). Silloin :n osajoukko on avoin :ssä, jos ja vain jos se on avoin :ssä.
  • Olkoon avaruuden suljettu aliavaruus (jolloin ). Silloin :n osajoukko on suljettu :ssä, jos ja vain jos se on suljettu :ssä.
  • Jos on :n topologian kanta, niin on :n topologian kanta
  • Metrisen avaruuden osajoukon indusoitu topologia, joka saadaan rajoittamalla metriikka tähän osajoukkoon, on sama kuin saman osajoukon relatiivitopologia aliavaruutena.

Topologisten ominaisuuksien säilyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos siitä, että topologisella avaruudella on jokin topologinen ominaisuus, seuraa, että sama ominaisuus on myös sen kaikilla aliavaruuksilla, ominaisuutta sanotaan perinnölliseksi.[3] Jos ominaisuus on vain suljetuilla osajoukoilla, sitä sanotaan 'heikosti perinnölliseksi.

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Subset topology
  • Nicolas Bourbaki: Elements of Mathematics: General Topology. Addison-Wesley, 1966.
  • Lynn Arthur Steen, J. Arthur Seebach Jr.: Counterexamples in Topology. Springer-Verlag, 1978. ISBN 978-0-486-68735-3
  • Stephen Willard: General Topology. Dover Publications, 2004. ISBN 0-486-43479-6
  1. Jussi Väisälä: ”Indusointi ja relatiivitopologia”, Topologia II, s. 16. Limes ry, 1981. ISBN 951-745-082-6
  2. Jussi Väisälä: ”Indusointi ja relatiivitopologia”, Topologia II, s. 18. Limes ry, 1981. ISBN 951-745-082-6
  3. Jussi Väisälä: ”Metriset ja metristyvät avaruudet”, Topologia II, s. 36. Limes ry, 1981. ISBN 951-745-082-6
  4. Jussi Väisälä: ”Erotteluaksioomat”, Topologia II, s. 45. Limes ry, 1981. ISBN 951-745-082-6
  5. Jussi Väisälä: ”Erotteluaksioomat”, Topologia II, s. 47. Limes ry, 1981. ISBN 951-745-082-6
  6. a b Jussi Väisälä: ”Numeroituvuusaksioomat”, Topologia II, s. 48. Limes ry, 1981. ISBN 951-745-082-6